Älykkyystesteistä
Älykkyyden käsite on hyvin
vanha ja käsityksemme sen luonteesta on tarkentunut vuosisatojen
varrella, mutta vieläkään sille ei ole olemassa täsmällistä
määritelmää. Tietämättä tarkasti
mitä älykkyys on ei sitä myöskään pystytä
luotettavasti mittaamaan testeillä tai muilla tavoin. Uskomme kuitenkin,
että käsityksemme ”älykkyydestä” on riittävän
tarkka mahdollistamaan henkilön älyllisen kehitysasteen määrittämisen.
Viimeisten 95:n vuoden aikana miljoonista testatuista henkilöistä
huolellisesti kerätyn tilastollisen tiedon valossa meillä
on hyvä syy uskoa, että älykkyystestit antavat tyydyttävän
arvion älykkyydestä yli 99%:lla testatuista henkilöistä.
Tämä kattaa lähestulkoon koko väestön välillä
ÄO 60-140.
Aikaisemmin älykkyyden käsite
liitettiin usein hallussa olevan tiedon määrään,
mutta vuosien mittaan tämä käsitys vähitellen hälveni.
Nykyään ajatellaan, että ongelmanratkaisukyky on enemmän
sidoksissa älykkyyteen kuin kulttuuritasoon.
Ensimmäiset tunnetut älykkyystestit
ovat peräisin 400-luvulta eKr. Niitä järjestettiin Kiinassa
ja niiden tarkoituksena oli jakaa väestö kolmeen ryhmään
älykkyystason perusteella. Testeissä mitattiin pääasiassa
muistia, kykyä tulkita klassisia tekstejä ja runonkirjoitustaitoa
(enemmän tietoa täältä: http://www.eskimo.com/~miyaguch/
- Korkea-ÄO -seurojen historia). Sivistystason arviointiin käytettyjen
testien historia ulottuu varmasti tätäkin kauemmaksi.
ÄO-testien syntyyn johtaneet
älykkyystestit kehitti Alfred Binet 1900-luvun alkupuolella. Aluksi
nämä testit määrittivät vain ”henkistä
ikää”. Jälkeenpäin ehdotettiin, että se osamäärä,
joka saadaan jakamalla henkinen ikä kronologisella iällä,
on suunnilleen vakio. Tämän arvon kertominen sadalla (desimaaliosan
poistamiseksi) antaa tulokseksi sen, minkä nykyään
tunnemme ÄO:na (älykkyysosamäärä).
Vuodesta 1905 alkaen älykkyyttä
on mitattu seuraavanlaisesti: iän perusteella eri ryhmiin jaetut
lapset suorittavat älykkyystestin. Kuten luonnollista, nuoremmat
lapset eivät keskimäärin saavuta yhtä hyviä
tuloksia kuin vanhemmat. Näiden testien avulla saadaan aikaiseksi
jotakin seuraavan, asiaa havainnollistavan taulukon tapaista:
Lapset iältään
7 v - 7 v 11 kk:
48% saa 12-16 pistettä
26% saa 17 pistettä
tai enemmän
26% saa 11 pistettä
tai vähemmän Lapset
iältään 8 v - 8 v 11 kk:
46% saa 15-20 pistettä
29% saa 21 pistettä
tai enemmän
25% saa 14 pistettä
tai vähemmän
Lapset iältään
9 v - 9 v 11 kk:
45% saa 22-28 pistettä
26% saa 29 pistettä
tai enemmän
29% saa 21 pistettä
tai vähemmän |
Lapset iältään
14 v - 14 v 11 kk:
46% saa 30-38 pistettä
26% saa 39 pistettä
tai enemmän
28% saa 29 pistettä
tai vähemmän Lapset
iältään 15 v - 15 v 11 kk:
49% saa 33-41 pistettä
26% saa 42 pistettä
tai enemmän
25% saa 32 pistettä
tai vähemmän
Lapset iältään
16 v - 16 v 11 kk:
50% saa 32-41 pistettä
26% saa 42 pistettä
tai enemmän
24% saa 31 pistettä
tai vähemmän |
Ja niin edelleen. Tästä
voidaan päätellä kaksi asiaa: 1 – Henkinen suorituskyky
kasvaa iän myötä (ja periaatteessa voidaan olettaa sen
kasvun olevan suhteessa ikään). 2 – Välillä 15-16
vuotta ja tästä eteenpäin ei enää havaita merkittävää
älykkyyden kasvua.
Jos tämä taulukko olisi
koostettu suuresta määrästä tilastotietoa (noin
100000 lasta), voitaisiin sanoa, että 7-vuotiaata lapset saavat
keskimäärin 14 pistettä, 8-vuotiaat 17,5 jne.. Tästä
voidaan päätellä joitakin asioita. Esimerkiksi: Jos 10-vuotias
saavuttaa saman pistemäärän kuin 10-vuotiaat keskimäärin,
on hänen ÄO:nsa tällöin 100, koska (10/10)x100=100.
Koska on luonnollista, että 10-vuotiaalla on 10-vuotiaan henkinen
ikä, kutsutaan tätä lasta ”normaaliksi” ja siksi ÄO:ta
100 pidetään normaalina ja se edustaa väestön keskiarvoa.
Huomattavasti 100:n alapuolella oleva ÄO - kuten 70 tai 80 – eli
10-vuotias, jonka henkinen ikä on 7 tai 8 vuotta, on merkki tämän
lapsen lievästä henkisestä vajavaisuudesta. Mitä
alhaisempi ÄO, sitä suurempi vajavaisuuden aste. Toisaalta,
jos 10-vuotias saavuttaa yhtä hyvän tuloksen kuin keskimääräinen
14-vuotias, on hänen henkinen ikänsä 14 ja ÄO:nsa
140, sillä (14/10)x100=140. Tämän lapsen henkiset kyvyt
ovat huomattavasti keskimääräistä paremmat. Jos
5-vuotias saavuttaa 7-vuotiaiden keskimääräisen suoritustason,
on hänenkin ÄO:nsa 140, koska (7/5)x100=140. Tämä
periaate pätee kaikkiin ikäluokkiin. Yli 16-vuotiaille rajaksi
asetetaan 16. Esim. 48-vuotiaan, jonka henkinen ikä on 14, ÄO
on 88, koska (14/16)x100=87,5 (desimaaliosaa ei huomioida). (14/48)x100=29
olisi väärin, koska 16:sta vuoden iässä älykkyys
stabiloituu. Allaoleva kaavo näyttää ihmisten ÄO-jakauman
välillä 1-201. 
Kuten kaaviosta selviää, noin 2,5%:lla ihmisistä on ÄO
100. Älykkyysosamäärien 91 ja 110 väliin, eli ”normaalina”
pitämällemme älykkyystasolle, sijoittuu 46,8% väestöstä.
Vain 0,6%:lla ihmisistä ÄO on suurempi kuin 140 ja alle 0,009%
saavuttaa ÄO:n > 160. Aikuisille järjestetyt testit antavat
paljolti ylläolevan kaavion mukaisia tilastollisia tuloksia, mutta
lapsilla tämän käyrän oikeassa päässä
näkyy “häntä”. Toisin sanoen on olemassa enemmän
lapsia joilla on korkea ÄO kuin aikuisia joilla on yhtä korkea
ÄO. Paras selitys tälle on se, että idea henkisen
kehityksen taso on suhteessa ikään, esim. jos 10-vuotiaalla
on 14-vuotiaan henkinen ikä, hänen ÄO:nsa ei ole 140
vaan noin 130, kun taas 5-vuotiaan mutta henkiseltä iältään
7-vuotiaan ÄO ei myöskään ole 140 vaan noin 125.
Tämä selittää sen, miksi monet lapset onnistuvat
ylittämään ÄO-rajan 200 vaikka aikuisilla näin
ei tapahdu.
Nykyään on erilaisia, eri ikäluokille tarkoitettuja ÄO-asteikkoja.
Esim. Valentine-testit on tarkoitettu ainoastaan lapsille kun taas Stanford-Binet’n
ja Wechslerin testit on suunnattu eri ikäluokille 7-vuotiaista
aina aikuisiin (16-v. tai yli) asti.
Lapsille tarkoitettujen testien asteikossa keskiarvo = 100 ja standardipoikkeama
23,7, kun taas aikuisten asteikoista Binet käyttää keskiarvoa
100 ja standardipoikkeamaa 16 ja Wechsler puolestaan keskiarvoa 100
ja standardipoikkeamaa 15. Tämä tarkoittaa sitä, että
ÄO 200 Cattellin asteikolla (lapsille) on Binet’n asteikolla lähes
167 ja Wechslerin asteikolla 163. Muun muassa tämä selittää
Marilyn Mach vos Savant’n saavuttaman tähtitieteellisen ÄO:n
228, jonka onGuinnessin Ennätysten Kirjassa mainittu olevan maailman
korkein. Aikuisille tarkoitetussa Mega Testissä Marilyn saavutti
“vain” tuloksen 186, joka vastaa hyvin arvoa 228 muunnettuna Binet’n
asteikolle (228 Cattellin asteikolla vastaa n. 187:ä Binet’n asteikolla).
Toinen poikkeavuus ovat 2- tai 3-vuotiaat lapset, joiden henkinen ikä
on 9 tai 10 (kuten minun tapauksessani). Tämä ei tarkoita,
että tällaisten lasten ÄO olisi 300 tai 400, vaan ainoastaan
sitä, että ensimmäisten elinvuosien aikainen kehitys
oli kiihtynyttä. Tämä kompensoituu myöhempien vuosien
hitaammalla kehityksellä ja aikuisikään mennessä
suhde on taas kohdallaan. Eri asteikot antavat hyvin eriäviä
tuloksia ja jopa samaa asteikkoa käyttävien erimallisten testien
tulokset vaihtelevat merkittävästi. Testit, joissa on runsaasti
loogista ja spatiaalista ajattelua mittaavia tehtäviä, saattavat
suosia joitakin henkilöitä ja olla toisille vähemmän
eduksi. Vastaavasti testit, joissa on paljon sanavarastoa ja yleissivistystä
mittaavia tehtäviä, voivat kääntää tilanteen
toisin päin. Ratkaisu tähän ei varmastikaan ole “laskea
yhteen ja jakaa”, vaan älykkyyden määritelmän tarkentaminen
oikeiden parametrien huomioimiseksi.
Perinteiset Binet’n ja Wechslerin testit sisältävät edelleen
sanavarastoa ja yleissivistystä koskevia kysymyksiä, joilla
ei varmasti ole mitään tekemistä synnynnäisen älykkyyden
kanssa. Lisäksi lähes kaikki ÄO-testit yliarvostavat
nopeutta ja halveksuvat päättelykyvyn syvyyttä, koska
niissä ei ole yhtäkään todella vaikeaa kysymystä,
joka vaatisi syvällistä ja yksityiskohtaista tutkimusta.
Vuonna 1982 filosofian tohtori Ronald Kent Hoeflin perusti Prometheus
Societyn. Tämä kansainvälisen järjestön on
tarkoitettu henkilöille, joiden ÄO Stanford-Binet’n asteikolla
on yli 164 ja Cattellin asteikolla yli 195. Tavanomaiset ÄO-testit
osoittautuivat sopimattomiksi määrittäämään
tyydyttävällä tavalla järjestöönjäseneksi
pyrkineiden älyllistä kapasiteettia, sillä monet yleisesti
älykkäinä pidetyt henkilöt olivat hieman liian hitaita
saadakseen hyviä tuloksia tavanomaisissa kun taas vähemmään
lhjakkaat henkilöt saavuttivat hyviä tuloksia vain kyvyllään
ratkoa nopeasti helppoja tehtäviä.
Sittemmin, vuonna 1985, Hoeflin julkaisi MegaTestinsä, jonka tarkoitus
oli määrittää ÄO:iä välillä
120-190. Sen sijasta että olisi käyttänyt ajan vähäisyyttä
“aiheuttamaan virheet”, Hoeflin pyrki luomaan niin vaikeita kysymyksiä,
että vaikka testattavalla olisi käytettävissään
rajattomasti miettimisaikaa, hän ei siltikään pystyisi
vastaamaan niihin. Ja testi oli menestys. Yli 5000 Mensan ja muiden
korkea-ÄO -seurojen jäsentä suoritti testin, mutta kukaan
ei vielä tähänkään päivään asti
ole saanut sen kaikkia tehtäviä oikein. Jälkeenpäin
Hoeflin laati 3 muuta samantyyppistä testiä - ilman aikarajaa
ja sisältäen erittäin vaikeita kysymyksiä: Ultra
Testi, Titan Testi ja Power Testi. Ainoa henkilö. Joka on onnistunut
saamaan täydet pisteet yhdessä näistä testeistä
(Titan) on Rick Rosner USA:sta. Hänen tuloksensa on noin 195 Binet’n
asteikolla ja 241 Cattellin asteikolla. Mega Testissä parhaan tuloksen,
186, on saavuttanut Marilyn vos Savant (46 oikein 48:sta kysymyksestä)
ja kaksi muuta henkilöä.
Nämä testit, Mega Testiä lukuunottamatta, löytyvät
Darryl Miyaguchin nettisivuilta http://www.eskimo.com/~miyaguch/.
Mega testin voi tilata postitse (kts. Ronald Hoeflin osoite Darryl Miyaguchin
sivuilta).
Vuonna 1992, tietämättä mitään Hoeflinin testeistä,
myös minulla oli se käsitys, että ÄO-testien rakennetta
tulisi muuttaa. Tällöin laadin Alfa Testin, jonka tavoitteena
oli tavanomaisia testejä tarkemmin määrittää
synnynnäistä älykkyyttä. Alfa-tetin tärkeimmät
erot ÄO-testeihin olivat seuraavat:
1- Alfa
Testissä ei ollut aikarajaa
2- Kysymykset oli jaettu
eri vaikeustasoihin
3- Kysymyksen pistearvo
oli suhteessa sen vaikeustasoon
4- Vaikeimmat kysymykset
olivat erittäin vaikeita
5- Siinä ei ollut
yleissivistystä ja sanavarastoa mittaavia kysymyksiä
6- Siinä ei ollut
muistia mittaavia kysymyksiä
7- Siinä ei ollut
monivalintakysymyksiä
8- Tulokset eivät
kuvanneeet henkinen ikä/kronologinen ikä -suhdetta vaan ne
olivat “raakatuloksia aikuisille”, jotka voidaan taulukoiden tai kaavojen
avulla muuntaa mitä tahansa ÄO-asteikkoa vastaaviksi pisteiksi.
Näiden
erojen seuraukset olivat:
1- Alfa
Testissä ei ollut aikarajaa
Alfa Testissä huolimattomuusvirheiden
mahdollisuus on minimissään. Henkilö, joka analysoi tehtävän
syvällisesti, ei kärsi niistä kuten saattaa tapahtua
tavanomaisilla ÄO-testeillä.
2- Kysymykset
oli jaettu eri vaikeustasoihin
Tällä vältytään
siltä, että henkilö etsii kysymyksestä vaikeutta
epäillesään sen olevan “liian helppo ollakseen
totta”. Samalla vältytään vaikean tehtävän
aliarvioinnilta pitämällä jotakin syvällistä
ja kiperää itsestään selvänä ensivaikutelman
perusteella. Toisin sanoen tämä vähentää satunnaisvirheiden
mahdollisuutta.
3- Kysymyksen
pistearvo oli suhteessa sen vaikeustasoon
Jos henkilö saa vaikeimmat
tehtävät oikein helpoimpien mennessä väärin,
voidaan helpoimpien kysymysten virheellisten vastausten päätellä
johtuvan keskittymiskyvyn herpaantumisesta. Vaikeimpiin kysymyksiin
annetut väärät vastaukset puolestaan johtuvat kysymyksen
luontaisesta vaikeudesta. Siten se, joka vastasi vaikeimpiin kysymyksiin
oikein, ansaitsee korkeammat pisteet. Tämä parantaa testin
tarkkuutta.
4- Vaikeimmat
kysymykset olivat erittäin vaikeita
Määritettäessä
ÄO 150:n ylittävää älykkyyttä ei voida
käyttää lapsellisen helppoa päättelyä
tai alkeismatematiikkaa vaativilla tehtävillä. Kuitenkin tavanomaiset
ÄO-testit tekevät juuri näin ja mikä vielä
pahempaa, niitä käytetään määrittämään
ÄO 190:n ylittävää älykkyyttä. Alfa Testi
käytti Fermatin Teoreemaa ja Neljän Värin äärirajoilla
määrittämään ÄO 210:n ylittävää
älykkyyttä. Sigma Testissä nämä tehtävät
eivät enää ole mukana ja tämän testin katoksi
muodostui noin 202.
5- Siinä
ei ollut yleissivistystä ja sanavarastoa mittaavia kysymyksiä
Usomme, ettei yleissivistyksellä
ja sanavarastolla ole paljonkaan tekemistä synnynnäisen älykkyyden
kanssa, ja jos jokin yhteys niiden väliltä löytyy, on
kysymyksessä pelkkä sattuma. Tässä suhteessa olemme
yhtä mieltä Nikos Lygeroksen M-luokituksen kanssa, jonka mukaan
ÄO:n 150 alapuolella tietämyksen määrä ja älykkyys
korreloivat, välillä 150-176 ajattelu ja älykkyys korreloivat,
ja yli 176:n jälkeen kekseliäisyys ja älykkyys korreloivat.
Itse asiassa on käytännössä osoittautunut, että
henkilöillä, joiden ÄO on alle 140, on nähtävissä
selvä yhteys tietämyksen ja älykkyyden välillä,
mutta tämä yhteys lähestulkoon katoaa kun ÄO on
yli 160.
6- Siinä
ei ollut muistia mittaavia kysymyksiä
Laatiessani Alfa Testiä
olin vakuuttunut siitä, ettei ole olemassa yhteyttä älykkyyden
ja muistin välillä. Nyt kuitenkin ajattelen, että hyvä
muisti on välttämätön älyn toimimiseksi parhaalla
mahdollisella tavalla. Muisti on se maaperä, jolle ajattelu rakentaa
ideansa. Ja ajattelu on se väline, jonka kautta älykkyys tulee
näkyviin.
7- Siinä ei ollut
monivalintakysymyksiä
Monivalintatehtävissä
onnella voi olla suuri merkitys
8- Tulokset eivät
kuvanneeet henkinen ikä/kronologinen ikä -suhdetta vaan ne
olivat “raakatuloksia aikuisille”, jotka voidaan taulukoiden tai kaavojen
avulla muuntaa mitä tahansa ÄO-asteikkoa vastaaviksi pisteiksi.
Jotta voidaan laatia tehokas,
numeerisia arvoja ja indeksiä käyttävä asteikko
henkilön älyllisen kyvyn esittämiseksi, on välttämätöntä
luopua käsitteestä, jonka mukaan henkisen ja kronologisen
iän suhde säilyy vakiona. Alfa Testin tuloksia ei voitaisi
tulkita ÄO:ksi (kuten ei myöskään Sigma Testin tuloksia),
mutta alueella 110-130 Sigma Testi antaa samantapaisia arvoja
kuin standarditestit kuten Stanford-Binet antaisivat. Selvästi
130:a korkeampien ÄO:en suhteen uskomme Sigma Testin antavan perinteisiä
testejä tarkempia tuloksia. 110:a pienemmillä ÄO:llä
ÄO-testit ovat luultavasti luotettavampia.
Alunperin Sigma Societyn
pääsykokeena käytetty versio Sigma Testistä koostui
22:sta Alfa testi tasoilta 2-6 otetusta kysymyksestä. Jälkeenpäin
siihen liitettiin uusia kysymyksiä ja nykyään eri vaikeustasoja
on 9 ja kysymyksiä 35 (+ 1 extra-kysymys ja vaikeustaso). Seuraavalle
tasolle siirtymiseksi on saatava vähintään yksi edellisen
tason kysymyksistä oikein. Jos esimerkiksi saa kaikki tason I kysymykset
oikein voi luonnollisesti siirtyä tasolle II ja jos edelleen saa
vain yhden tason II kyssymyksistä oikein voi siirtyä tasolle
III. Jos kaikki tason III kysymysten vastaukset ovat väärin,
ei voi siirtyä tasolle IV ja testi päättyy tähän.
Jokaiselle kysymykselle annettiin
sen arvioitua vaikeustasoa vastaava pistemäärä. Nämä
arvot vaihtelevat 1:n (helpoimmat) ja 9:n (vaikeimmat) välillä,
alkaen tasosta 1 ja lisäten 1 jokaiseen tasoon. Extra-tason kysymys
36 on arvoltaan 15 pistettä. Testitulos on kaikista kysymyksistä
saatujen pisteiden summa. Sigma Societyyn pääsee saamalla
38 pistettä.
Testin tulokset oikeuttavat
pääsyyn Sigma Societyn kaikkiin segmentteihin.
Sigma Testin tavoitteena
on parhaalla mahdollisella tavalla simuloida instrumenttia, jolla aikuisten
(yli 17 v.) luontaista älykkyyttä voidaan arvioida. Testit
on tarkoitettu käytettäväksi ÄO-alueella 100-200,
mutta luotettavimmat tulokset sijoittuvat välille 120-180.
Ensivaikutelmia Sigma Testistä (päivitetty 13/8/2000)
Marraskuun 1999 ja helmikuun 2000 puolivälin välisenä
aikana kerättyjen tietojen perusteella arvioimme, että käytetty
testi soveltuu hyvin siihen tarkoitukseen jota varten se on luotu, kyeten
vastaamaan tarpeisiimme mitata aikuisten synnynnäistä älykkyyttä,
painottaen syvällistä ja monimutkaista ajattelua ja olematta
riippuvainen sivistystasosta. Siksi testiä käytetään
edelleen 10/2/2000 jälkeen ja sen tuloksilla voi päästä
Sigma Societyn jäseneksi.
Huolimatta pyrkimyksistämme laatia kysymyksiä, joissa yleissivistyksen
merkitys jäisi mahdollisimman pieneksi, ei niitä kyetty saamaan
täysin vapaiksi tiettyjen alojen tuntemuksen vaikutuksesta. Uskomme
silti, etteivät nämä kysymykset aseta tulosten validiteettia
kyseenalaiseksi, koska luonnontieteellisten ja humanististen alojen
ammattilaiset saivat hyvin korkeita ja suunnilleen toisiaan vastaavia
tuloksia. Kaikesta huolimatta on testin suorittaneiden lukumäärä
vielä liian pieni täysin luotettavien johtopäätösten
vetämiseksi.
Sigma Testin tuloksia ei voida pitää ÅO:nä, koska
ne eivät täytä ÄO-testeille asetettuja vaatimuksia
koskien sisältöä, valvontaa, aikarajaa jne., mutta havaitsimme
molempien antavan hyvin yhtä pitäviä tuloksia välillä
110-140. Tämän alueen ulkopuolella Sigma Testin antamat tulokset
poikkesivat merkittävästi tavanomaisten ÄO-testien tuloksista.
Alle 110 tuloksien suhteen uskomme ÄO-testien olevan tehokkaampia.
Toisaalta yli 130:a suurempien ÄO:en suhteen uskomme Sigma Testin
tulosten olvan tarkempia.
Testille ei ole aikarajaa, mutta vaikeimmille kysymyksille pidämme
sopivana aikana muutamaa tuntia ja helpoimmille kysymyksille muutamaa
sekuntia.
Vastauksia yleisesti esitettyihin
kysymyksiin:
1 – Onko Sigma testi ÄO-testi?
Vast.:
Ei.
Se on älykkyystesti, mutta sitä ei voida pitää “ÄO-testinä”.
Jotta testiä voitaisiin pitää ÄO-testinä, on
sen täytettävä tietyt kriteerit. Esim.: Wechslerin testin
verbaaliosa sisältää standardimuodossaan seuraavat osat:
- 29
yleistietoa mittaavaa kysymystä
- 14
ymmärrystä mittaavaa kysymystä
- 14
laskutaitoa mittaavaa kysymystä
- 13
eri asioissa olevien yhteisten piirteiden tunnistamistehtävää
- 14
muistia testaavaa kysymystä
- 40
sanaa sanavaraston arvioimiseksi
Stanford-Binet’n
testissä noudatetaan hyvin samankaltaista mallia.
Lisäksi
ÄO-testit on suoritettava psykologin valvonnassa (tai psykologin
on tarkistettava testi) ja kysymyksiin vastaamiseen on oltava aikaraja.
Vaikkei
Sigma Testiä voida pitää “ÄO-testinä”, käytännössä
sen tulokset ovat hyvin samankaltaiset, ja Sigma Testin ja ÄO-testien
tulosten poiketessa toisistaan meillä on syytä uskoa, että
Sigma Testi antaa luotettavamman arvion ÄO 130:ä suuremmasta
älykkyydestä, kun taas ÄO-testit antavat totuudenmukaisemman
kuvan älykkyydestä tätä alemmilla ÄO-arvoilla.
2 – Mitkä testit mittaavat
luotettavimmin synnynnäistä älykkyyttä?
Vast.:
ÄO-testit
mittaavat todistetun tehokkaasti älykkyyttä välillä
ÄÖ 70-130 ja tyydyttävästi välillä ÄO
60-140. Tämän ansiosta ne soveltuvat hyvin 97%:lle väestöstä
ja tyydyttävästi 99%:lle väestöstä. Henkilöillä,
joiden ÄO ylittää arvon 140., Sigma Testi antaa varmasti
luotettavamman kuvan älykkyydestä ja sama pätee myös
Power Testiin. Muut Hoeflinin testit sekä Lygeroksen ja Cooijmansin
testit vaativat tietoja tietyiltä aloilta, mutta ovat siitä
huolimatta tavanomaisia ÄO-testeja luotettavampia älykkäimmän
0,5%:n väestöosuuden henkisen kyvyn arviointiin.
3 – Voiko
sama henkilö saada hyvin erilisen tuloksen kahdessa eri ÄO-
tai älykkyystestissä? Jos voi, kumpaan tulokseen on enemmän
uskominen?
Vast.:
Voi.
Kaikki riippuu siitä, mikä testissä painottuu. Yleensä
mitkä tahansa kaksi testiä antavat vain vähän toisistaan
poikkeavat tulokset kun ne suorittaa älykkyydeltään keskiverto
henkilö (ÄO 90-110) ja hyvin erilaiset tulokset kun ne suorittaa
henkilö, jonka ÄO on hyvin korkea tai matala. Henkilöt,
joilla tulokset vaihtelevat välillä 140-180, eivät ole
mikään harvinaisuus mm. testien eri painotteisuuksien ja “kattojen”
vuoksi. Lisäksi tunnetila, stressi, uneliaisuus, väsymys ja
monet muut tekijät voivat vaikuttaa keskittymiskykyyn millä
on tuhoisa vaikutus testituloksiin.
Jos
ainoa tuloksiin vaihtelua aiheuttava tekijä on testattavan henkilökohtainen
”epästabiilisuus”, on luonnollista pitää parasta tulosta
oikeana (muut tulokset osoittavat henkilön suorituksen olleen hänen
edellytyksiään heikomman).
4 – Vakiintuuko
älykkyys kaikilla ihmisillä 16 vuoden vaiheilla?
Vast.:
Ei.
Keskimäärin älykkyys saavuttaa maksiminsa 16 vuoden iässä.
Eräät tutkimukset osoittavat että näin käy
jo 14 vuoden ikään mennessä, toisten mukaan tämä
ikä on 17 tai 18. On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan ihmisen
älykkyys on 8-vuotiaalla jo 80% lopullisesta älykkyydestä
ja 13-vuotiaalla 92%. On pitäviä todisteista siitä, että
henkilöillä joiden ÄO on korkea tapahtuu kehitystä
vielä 20:n tai 25 vuoden ikään asti kun taas henkilöiillä
oilla on matalampi ÄO on taipumus vakiintua normaalia aikaisemmin.
#
– Jos teillä on asiaan liittyviä kysymyksiä, lähettäkää
meille viesti. Jos kysymystä pidetään yleisesti kiinnostavana
ja kykenemme vastaamaan siihen tyydyttävällä tavalla,
lisäämme nämä kysymykset entisiin yhdessä niiden
esittäjän nimen kanssa (mikäli henkilö niin haluaa).
Ohjeet Sigma Testiin:
Perimme testistä maksun € 40. Maksu oikeuttaa arvioon älykkyydestänne
ja älykkyysosamäärästänne (ÄO)
Stanford-Binetin, Cattellin ja Wechslerin asteikoilla ilmaistuna.
Saatte myös tilastollista tietoa tuloksenne yleisyydestä
suhteessa koko maailman väestöön. Tulosraportin
myöntää Sigma Societyn johtokunta ja se on seuran
perustajan aidoksi tunnustama. Maksu voidaan suorittaa käteisellä,
pankkitalletuksella tai maksuosoituksena.
Maksuosoitus tai pankkitalletuksen kuitti tai kopio siitä
on lähetettävä yhdessä vastausten kanssa.
Vastaukset tulee lähettää osoitteeseen:
sigma_test@sigmasociety.com
|
TÄRKEÄÄ: ENNEN
KUIN ALOITATTE, LUKEKAA HUOLELLA SEURAAVA TEKSTI:
Yrittäkää
vastata kaikkiin kysymyksiin vaikkette olisikaan varma siitä,
että vastauksenne ovat oikein, ja lähettäkää
vastaukset kaikkiin kysymyksiin.
Tehtävien suoritukseen
ei ole aikarajaa, eikä kirjojen, laskimien, ohjelmistojen,
vasaroiden, pihtien eikä muidenkaan työkalujen käytölle
ole esteitä.
Voitte jakaa testin ratkomisen useaan
eri kertaan. Jos haluatte tuloksenne olevan oikean, ei teidän
tule kysyä neuvoa tehtävien ratkaisuun toisilta henkilöiltä.
Lähetettävät vastaukset
tulee kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmalla tai kirjoituskoneella.
Jos lähetätte ne lisäksi sähköpostilla,
saatte testituloksenne nopeammin. Pyydämme Teitä myös
lähettämään täydellisen nimenne ja
osoitteenne sekä tiedot muissa testeissä saavuttamistanne
tuloksista (testien nimet mukaanlukien) ja nykyisistä tai
entisistä jäsenyyksistä muissa Sigma Societyä
vastaavissa seuroissa kuten esim. Mensassa. Antamianne tietoja
eikä vastauksianne ja testitulostanne paljasteta ulkopuolisille
(muille kuin vastaukset tarkistavalle Sigma Societyn presidentille
ja niiden kääntäjälle).
Kuvailkaa tai perustelkaa
vastauksenne vain sitä pyydettäessä (erityisesti
kysymyksestä 26 eteenpäin). Myös osittain oikeat
vastaukset huomioidaan.
Tehtävästä
26 alkaen noudatetaan arvostelussa seuraavia kriteerejä:
toimivuus (menetelmän on toimittava käytännössä),
tarkkuus (saadun tuloksen on oltava lähellä oikeaa)
ja taloudellisuus (ajan, rahan, materiaalin ym.). Tärkeintä
on, että menetelmä toimii, mutta toimivuudesta ei
välttämättä saa eniten pisteitä. Toisaalta
pisteitä ei saa lainkaan ellei menetelmä toimi. Toinen
kriteeri on se, että menetelmän on tuotettava oikea
tulos pienellä virhemarginaalilla. Kolmanneksi, menetelmän
on oltava nopea ja kulutettava mahdollisimman vähän
materiaalia. Parhaiten nämä kriteerit täyttävät
vastaukset saavat eniten pisteitä. On sallittua käyttää
aikaisemmin mainittuja resursseja tehtävien ratkaisuun,
mutta tehtävissä esiintyvillä henkilöillä
on käytettävissään vain tehtävässä
mainittu materiaali tai he voivat hankkia materiaalia tehtävässä
annetun budjetin puitteissa. Joissakin tehtävissä
pyydetään perustelemaan tiettyjä yksityiskohtia
tai kommentoimaan joitakin vastaukseen vaikuttavia ilmiöitä.
Tärkeiden kommenttien poisjättäminen pienentää
pistemäärää.
Joissakin tehtävissä
on tarpeen perustella tiettyjä yksityiskohtia tai mainita
ratkaisuun vaikuttavia ilmiöitä. Tärkeiden kommenttien
poisjättäminen johtaa tehtävästä saatavan
pisteen osittaiseen menetykseen. Epäolennaisten seikkojen
mainitseminen tai mainitsematta jättäminen ei vaikuta
vastauksen arviointiin. On tärkeää, että
vastaus on selkeä ja kuvaa “ideaalisen” tai ainakin toimivan
menetelmän.
Tämän johdannon
ei ole tarkoitus olla tautologinen, mutta on tärkeää,
että tietyt vastausten arvosteluun liittyvät seikat
tulevat ymmärretyiksi: tehtävissä 1-25 annetaan
0 tai 100%, paitsi eräissä erikoistapauksissa, joista
saa osapisteen. Kysymyksestä 26 alkaen annetaan pisteitä
väliltä 0-100%, ja tiettyjen seikkojen mainitsemisesta
saatavat osapisteet alkavat 5%:sta. Vastausten arvot määritellään
vertailemalla eri vastauksia keskenään (lähes
kokonaan oikeat, hieman vähemmän oikeat jne.). Jos
tietty ratkaisu on toimiva lisäksi budjetin ja aikarajan
puitteissa, siitä saa pisteitä. Mikäli budjetti
tai aikaraja ylittyy, siitä saa nolla pistettä. Ellei
tehtävässä tai johdannossa annettuja rajoituksia
noudateta, saa vastauksesta tällöinkin nolla pistettä.
Jos vastaus on osittain oikein, pistemäärä määräytyy
sen tehokkuuden, taloudellisuuden (ajankäytön ja materiaalin)
ja tarkkuuden perusteella. On huomattava, ettei menetelmän
oikeellisuus tarkoita, että se olisi myös tarkka.
Vastauskirjasta laajennetaan
jatkuvasti siten, että siihen sisällytetään
kaikki epätäydelliset, osapisteen arvoiset vastaukset.
Tämän tarkoituksena on varmistaa, että samasta
vastauksesta saa aina saman pistemäärän ja että
kaikki testivastaukset arvostellaan samojen kriteerien perusteella.
Kysymyksellä 36 on vastaus, jonka
löytäessään testihenkilö sanoo: “Katsos
vain!! Tämä vastaus on selvästi muita parempi!”
Mutta niin kauan kuin kyseinen testihenkilö ei tätä
vastausta tunne, hän epäröi useiden vaihtoehtojen
välillä. Joihinkin kysymyksistä 26-36 on olemassa
useampi kuin yksi vastaus. Näissä tapauksissa vastauksen
on oltava “ideaalinen” saadakseen täyden pisteen. Jotta
se saisi osapisteen, sen on oltava toimiva. Jos vastaus on toimiva,
sen pistearvo kasvaa tehokkuuden, taloudellisuuden ja tarkkuuden
myötä. Ideaalisena pidetystä vastauksesta poikkeavat
mutta yhtä tehokkaat, taloudelliset ja tarkat vastaukset
voivat myös saada täyden pisteen.
Shakin maailmanmestari
Garri Kasparov sanoi kerran: “Matematiikassa sinun on oltava
oikeassa, mutta shakissa sinun on oltava enemmän oikeassa
kuin vastustajasi.” Tätä voidaan tietysti ironisoida
tällä otteella “Eläinten Vallankumouksesta”:
“Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut muita tasa-arvoisempia”
?. Mutta on tosiasia, että on olemassa parempia ja huonompia
vastauksia. Esim. valon nopuden mittaaminen Roernerin menetelmällä
ei ole yhtä hyvä kuin sen mittaaminen Fizeaun menetelmällä,
ja tämän menetelmä puolstaan on huonompi kuin
Foucaultin menetelmä. Kaikki toimivat, mutta eivät
ole yhtä hyviä.
"Painotettu pistelasku"
suoritetaan seuraavien pistemäärien mukaisesti:
1 piste jokaisesta oikeasta vastauksesta tason I kysymykseen.
2 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason II kysymykseen.
3 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason III kysymykseen.
4 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason IV kysymykseen.
5 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason V kysymykseen.
6 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason VI kysymykseen.
7 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason VII kysymykseen.
8 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason VIII
kysymykseen.
9 pistettä jokaisesta oikeasta vastauksesta tason IX kysymykseen.
15 pistettä oikeasta vastauksesta tason X kysymykseen.
Onnea!
To
know the scoring method, see the New Norm
- since 2004 |
Taso I
1)
Vuonna 1976 Marcelo oli 11-vuotias. Kuinka vanha hän on
vuonna 1999?
2)
Jos 13 luotia maksaa $3,90, kuinka paljon 31 luotia maksaa?
3)
Laatikon leveys on 60 cm, pituus 50 cm ja korkeus 30 cm. Montako
pienempää laatikkoa kooltaan 10 cm x 10 cm x 10 cm
siihen korkeintaan mahtuu ?
4)
12 henkilöä tekee tietyn työn 12:a päivässä.
Montako henkilöä tarvitaan tekemään sama
työ yhdessä päivässä?
5) Eräs kokoelma
koostuu 12 osasta. Jokaisessa osassa on 300 sivua, jokaisella
sivulla 50 riviä ja jokaisella rivillä 100 kirjainta.
Montako kirjainta kokoelmassa on yhteensä?
Taso
II
6)
Eräällä yhtiöllä on tavaraa varastossaan
riittävästi 2500:n henkilön asiakaskunnan tarpeisiin
12:a kuukauden ajaksi. Kuinka kauan varastossa olevat tavarat
riittäisivät jos asiakaskunta kasvaisi 6000:n henkilön
kokoiseksi?
7)
Jos yksi hevonen pystyy vetämään 600 kg, montako
hevosta tarvitaan vetämään 6150 kg?
8)
Fernandan ja Andreian yhteenlaskettu ikä on 18 vuotta.
Mikä on kummankin ikä kun tiedetään, että
Andreia on kaksi kertaa niin vanha kuin Fernanda.
Taso
III
9)
Ricardo painaa 30% enemmän kuin José. Jos Ricardo
laihtuisi 10% ja José lihoisi 20%, kumpi olisi tämän
jälkeen painavampi? Perustele.
10)
Eräässä planeettajärjestelmässä
on päätähden lisäksi 9 planeettaa. Jokaisella
planeetalla on 7 primäärisatelliittia. Jokaisesta
21:stä primäärisatelliitista yhdellä on
3 omaa, keskenään samalla kiertoradalla olevaa satelliittia.
Montako kaikkia taivaankappaleita on yhteensä?
11)
Portaikossa oli 1000 askelmaa. Ensimmäisellä askelmalla
oli 1 gramma kultaa, toisella 2 grammaa, kolmannella 3 grammaa,
neljännellä 4 grammaa, viidennellä viisi jne.
aina tuhannenteen askelmaan asti, jolla oli 1 kg kultaa. Kun
tiedetään, että gramma kultaa on arvoltaan 11
dollaria, laske portaikossa olevan kullan yhteisarvo (dollareissa).
Taso
IV
12)
99% huoneessa olevista ihmisistä on miehiä. Monenko
miehen tulee lähteä huoneesta, jotta tämä
prosenttiosuus putoaisi 98%:in? Tiedetään, että
huoneessa olevien naisten lukumäärä on 3.
13)
Shakkilaudalla, jossa on 64 ruutua (8x8), voi kaksi kuningasta
sijaita keskenään 3612:ssa eri asemassa. Monellako
eri tavalla kaksi kuningasta voi olla sijoittuneena laudalla,
jossa on 117 ruutua (13 x 9). Tiedetään, etteivät
kuninkaat voi olla samaan aikaan samassa ruudussa tai vierekkäisissä
ruuduissa.
14)
Marcelolla oli omenia, joista hän antoi puolet veljelleen.
Tämä puolestaan antoi 75% saamistaan omenista jaettavaksi
tasan kolmen serkkunsa (Anderson, João ja Mané)
kesken. Anderson osti 7 omenaa lisää ja antoi sitten
puolet kaikista omenistaan veljelleen Manélle. Tämän
jälkeen Manélla oli yhteensä 17 omenaa. Montako
omenaa João sai?
15)
Maria meni maatilalle ostamaan munia. Kotiin saapuessaan hän
antoi puolet niistä sisarelleen, joka puolestaan antoi
kolmasosan saamistaan munista poikaystävälleen. Tämä
jälkimmäinen, syötyään ensin kolmasosan
saamistaan munista, antoi loput niistä serkulleen. Kun
tiedetään, että jokainen muna painaa 70 grammaa,
ettei Maria pysty kantamaan enempää kuin 2,5 kg ja
että munat olivat raakoja, laske montako munaa Marian sisaren
poikaystävän serkku sai.
16)
Pormestari João ja tärkeä liikemies (poikamies),
nimeltään José, järjestivät yhdessä
suuret grillijuhlat. Mukaanlukematta liikemies Joséta,
pormestari Joãota ja tämän puolisoa, paikalla
olleiden henkilöiden lukumäärä oli yhtä
suuri kuin pormestarin käyttämien 100:n dollarin setelien
lukumäärä kerrottuna liikemiehen käyttämien
100:n dollarin setelien lukumäärällä. Kun
tiedetään, että kukin paikalla olleista kulutti
keskimäärin US$6,40 dollarin arvosta ja että
pormestari investoi US$ 1700,00, laske, kuinka paljon liikemies
José investoi juhliin. (Huom.: liikemies José,
pormestari João ja hänen puolisonsa osallistuivat
myös kulutukseen).
Taso
V
17)
Formula 1 -auto kiertää ympyränmuotoista rataa.
Ensimmäiseen kierrokseen kuluu aikaa 3 minuuttia keskinopeuden
ollessa 144 km/h. Millä nopeudella toinen kierros olisi
ajettava, jotta kahden ajetun kierroksen keskinopeus olisi 300
km/h?
18)
Kun Antônio katsoi kelloaan, hän totesi tuntiviisarin
olevan tarkalleen minuuttiviisarin päällä. Kuinka
pitkän ajan kuluttua tämä tilanne toistuu? (molemmat
viisarit liikkuvat tasaisella nopeudella)
19)
Juna, jossa on 2 vaunua, matkustaa nopeudella 80 km/h kaupungista
X kaupunkiin Y. Kaupunkien etäisyys toisistaan on 800 km.
Samalla hetkellä kun juna lähti liikkeelle, matkustaja
alkoi kävellä edestakaisin vaunussa B nopeudella 100
cm/s. Junan saapuessa kaupunkiin Y matkustaja oli jo kävellyt
edestakaisin 720 kertaa. Vaunun A pituus on yhtä kuin vaunun
B pituus lisättynä neljäsosalla veturin pituudesta
ja veturin pituus on yhtä kuin vaunun A pituus lisättynä
viidesosalla vaunun B pituudesta. Mikä oli junan kokonaispituus?
Taso
VI
20)
Useaa hanaa käytettiin täyttämään kuusi
tankkia. Tunnin ajan kaikki hanat laskivat vettä altaaseen,
joka jakoi veden neljään näistä tankeista
(A, B, C ja D). Tämän jälkeen, tunnin ajan, hanat
laskivat vettä kaksoissuppiloon, joka ohjasi puolet vedestä
tankkeihin E ja F, ja puolet em. altaaseen. Allas puolestaan
jakoi edelleen vetensä tasan tankkeihin A, B, C ja D. Tämän
jälkeen tankit A, B, C ja D olivat täynnä. Tankkien
E ja F täyttämiseksi oli käytettävä
vielä yhtä hanaa, joka kahden tunnin ajan jakoi vetensä
tankkeihin E ja F. Tämän jälkeen kaikki kuusi
tankkia olivat täynnä. Mikä oli aluksi käytettyjen
hanojen lukumäärä? (Huom.: Kaikkien hanojen veden
virtausnopeudet olivat yhtä suuret ja kaikilla tankeilla
oli sama tilavuus).
21)
Useita suorakulmioita piirretään tasaiselle pinnalle
siten, että niiden rajaviivojen leikatessa toisiaan syntyy
18769 eri aluetta, jotka eivät edelleen jakaannu pienempiin
alueisiin. Montako suorakulmiota vähintään tarvitaan
muodostamaan tällainen kuvio?
22)
Useita janoja piirretään tasaiselle pinnalle siten,
että niiden leikatessa toisiaan syntyy 1597 eri aluetta,
jotka eivät edelleen jakaannu pienempiin alueisiin. Montako
janaa vähintään tarvitaan muodostamaan tällainen
kuvio?
23)
Tasaiselle pinnalle piirretään 1 + 10^1234567890 kolmiota.
Montako sellaista aluetta, jotka eivät edelleen jakaannu
pienempiin alueisiin, voi korkeintaan syntyä näiden
kolmioiden leikatessa toisiaan?
24)
Fermatin Viimeisen Teoreeman mukaan yhtälöllä
a^n + b^n = c^n ei ole ratkaisua, kun n on 2:a suurempi
kokonaisluku (a, b, c, ja n ovat positiivisia kokonaislukuja).
Vuonna 1992 todistin tämän yksinkertaisella mutta
kuitenkin virheellisellä tavalla. Todistus oli seuraavanlainen:
Fermatin Teoreema on Pythagoraan Teoreeman yleistys. Pythagoraan
Teoreeman mukaan suorakulmaisen kolmion kateettien päälle
piirrettyjen neliöiden pinta-alojen summa on yhtä
suuri kuin saman suorakulmaisen kolmion hypotenuusan päälle
piirretyn neliön pinta-ala (a^2 + b^2 = c^2). Jos yleistämme
tätä teoreemaa, siirtyen 2:sta 3:een ulottuvuuteen
(a^3 + b^3 = c^3), saamme kolmikulmaisen prisman, joka on muodostunut
suorakulmaisen kolmion siirtymästä sen sivun suhteen
kohtisuorassa olevaa akselia pitkin, kuten alla olevasta kuvasta
selviää.
Voimme pystyttää kuution yhdelle tämän prisman
kolmesta nelikulmaisesta sivusta. Kaksi näistä sivusta
vastaa suorakulmaisen kolmion kahta kateettia (ADFB, BFEC) ja
suurin sivu puolestaan hypotenuusaa (ADEC). On mahdollista pystyttää
kuutio yhdelle sivuista, ja sen seurauksena tämän
sivun 4 särmää ovat yhtä pitkät. Tämä
seikka vaikuttaa koko prismaan siten, että toiselle sivulle
pystytettävän kuution on oltava samankokoinen kuin
ensimmäiselle sivulle pystytetyn, sillä jos AB = BF
ja BF = BC, silloin AB = BC. Näinollen kolmannelle sivulle
ei voida pystyttää kuutiota, sillä jos AC edustaa
hypotenuusaa, AC ei voi olla yhtä pitkä kuin AB, ja
tällöin yhtälöllä a^n + b^n = c^n
ei ole ratkaisua kun n = 3. Samankaltaisen järkeilyn mukaan
voimme todistaa, ettei yhtälöllä ole ratkaisua
millään 2:a suuremmalla ulottuvuuksien määrällä.
Missä tämän todistuksen virhe piilee?
Taso
VII
25)
Tietty vaihdejärjestelmä koostuu viidestä päällekkäisestä,
samakeskisestä kiekosta (A, B, C, D, E), jotka ovat jäykällä,
staattisena vertauskohtana pidettävällä alustalla.
Kiekot ovat erikokoisia ja pyörivät eri nopeuksilla.
Kaikkien kiekkojen nopeus on vakio ja toiset pyörivät
myötäpäivään, toiset vastapäivään.
Jokaisen kiekon pinnalla on punainen piste, ja aluksi kaikki
nämä pisteet eivät ole keskenään samassa
linjassa. Tietyllä hetkellä kaikki kiekot alkavat
samanaikaisesti pyöriä, jokainen omalla nopeudellaan,
ilman mitään kontaktia niiden välillä. Kiekolta
A menee täyteen kierrokseen (360 astetta) 7 minuuttia,
kiekolta B 13 minuuttia, kiekolta C 17 minuuttia, kiekolta D
19 minuuttia ja kiekolta E 23 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua
kaikki punaiset pisteet ovat keskenään samassa linjassa.
Kiekko A on tällöin samassa asemassa kuin se oli 2
minuutin kuluttua liikkeen alkamisesta, kiekko B samassa asemassa
kuin se oli 3 minuutin kuluttua liikkeen alkamisesta, kiekko
C samassa asemassa kuin se oli 4 minuutin kuluttua liikkeen
alkamisesta, kiekko D samassa asemassa kuin se oli 7 minuutin
kuluttua liikkeen alkamisesta ja kiekko E samassa asemassa kuin
se oli 9 minuutin kuluttua liikkeen alkamisesta. Kuinka pitkä
aika kului liikkeen alkamisesta siihen hetkeen asti, jolloin
kiekot saavuttivat ensimmäisen kerran tämän keskinäisen
asemansa.
26)
Pedrinho astui Dona Marian paperikauppaan ja pyysi tätä
myymään sellaisen viivottimen, jolla voisi piirtää
spiraalin. Spiraalin keskellä olisi lisäksi pieni,
samakeskinen ympyrä. Dona Maria, Sigma Societyn jäsen,
selitti pojalle, ettei ole olemassa viivottimia spiraalien piirtämiseen.
Mutta ongelmaa syvästi mietittyään hän keksi
keinon kuvatunlaisen piirroksen tekemiseen, ja kuvaili sen pojalle.
Sitten hän myi pojalle tarvittavan materiaalin, jonka tämä
maksoi US$10,00:n dollarin setelillä, saaden setelistä
vielä vaihtorahaa. Poika meni kotiin ja teki piirroksen
ilman vaikeuksia. Kuvaa menetelmä Pedrinhon piirroksen
tekemiseksi. Käytettävissäsi on samat US$10,00
tarvittavan materiaalin ostamiseen. Piirroksen on oltava riittävän
hyvin tunnistettavissa vaaditunlaiseksi kuvioksi (spiraali,
jonka keskellä on samakeskinen ympyrä), eikä
spiraalissa saa olla merkittäviä epäsäännöllisyyksiä.
27)
Mies hengittää syvään, täyttäen
keuhkonsa täysin ilmalla. Sitten hän pidättää
hengitystään ja hänen rintakehänsä
ympärysmitta mitataan mittanauhan avulla. Mittaustulokseksi
saadaan 106 cm. Heti tämän jälkeen mies hengittää
ulos kunnes kaikki ilma poistuu hänen keuhkoistaan. Hänen
rintakehänsä mitataan uudestaan, ja tällä
kertaa sen ympärysmitaksi saadaan 84 cm. Kun on käytettävissä
US$ 10,00 materiaalin ostamiseen, miten voidaan selvittää
hänen keuhkoihinsa mahtuvan ilmamäärän tilavuus?
28)
Henkilön reaktionopeus voidaan määrittää
jonkin ärsykkeen ja sen aiheuttaman reaktion välisenä
aikana. Esimerkki: Lamppu on sammuksissa sitä katsoessasi.
Saadessasi ärsykkeen ”lamppu syttyi”, on sitä vastaavan
reaktiosi oltava ”sulje silmäsi”. Mitä lyhyempi aika
ärsykkeen ja sen aiheuttaman reaktion välillä
kuluu, sitä nopeammat reaktiosi ovat. Kuvaa sellainen menetelmä,
jota voidaan käyttää ihmisten reaktionopeuden
määrittämiseen, käyttämättä
mitään kronometriä tai muuta laitetta, jonka
avulla voi mitata 1:ä sekuntia lyhyempiä ajanjaksoja.
Tehtävään voidaan kehittää karkea menetelmä
US$ 1,00:n budjetilla tarvikehankintaa varten, tai hienostuneempi,
tarkka menetelmä, jolloin tarvikkeisiin on käytettävissä
US$ 1000,00. Kuvaa kummankin budjetin puitteisiin sopivat menetelmät.
29)
Vuonna 1993 kuvasin tiedettä ja uskontoa käsittelevässä
esseessä projektin, joka tähtäsi ”näkymättömyyskoneen”
rakentamiseen. Kuvaillessani projektin yksityiskohtia huomasin,
että eräät ongelmat olivat ratkaisemattomia.
Tämä ei johtunut pelkästään teknologian
rajallisuudesta vaan myös fysiikan teorialle asettamista,
mahdollisesti ylitsepääsemättömistä
rajoista. Projektin keskeinen idea on se, että esineen
muuttamiseksi näkymättömäksi on sen suuntaan
katsovan ulkoisen tarkkailijan lakattava havaitsemasta sen läsnäolo
visuaalisesti. Tämä voidaan saada aikaan seuraavalla
tavalla: rakennetaan pallo, jonka koko ulkopinta peitetään
pienenpienillä, korkean erotuskyvyn omaavilla TV-kameroilla
ja –ruuduilla. Miljoonien tai jopa miljardien kameroiden ja
monitoreiden on peitettävä koko pallo siten, että
jokainen ruutu näyttää suoraan vastapäätä
olevan kameran ottamaa kuvaa. Tulos on oheisen kuvan mukainen:
Esinettä (neliö) kuvaa pisteessä A sijaitseva
kamera, joka välittää kuvan pisteessä M
sijaitsevaan kuvaruutuun. Näin pisteessä O oleva tarkkailija
näkee neliön ikäänkuin sen edessä ei
olisi mitään. Tällöin kaikki pallon sisällä
oleva olisi ulkoiselle tarkkailijalle näkymätöntä.
Tässä systeemissä on kuitenkin kaksi ongelmaa:
toiselle on olemassa teoreettinen ratkaisu toisen ollessa ratkaisematon.
Kerro, mitkä nämä kaksi ongelmaa ovat, ja miksi
toinen niistä on ratkaistavissa ja toinen ei.
Taso VIII
30)
Kirjoitettaessa lyijykynällä paperin pinnalle jää
ohut kerros "lyijyä", joka koostuu grafiitista ja savesta.
Kuvaile sellainen menetelmä, jonka avulla voidaan määrittää
lyijykynällä kirjoitetun i-kirjaimen pisteessä
olevan grafiitin ja saven seoksen massa. Käytettävissä
on ainoastaan US$10,00 kokeeseen tarvittavan materiaalin ostamiseen.
On tärkeää huomioida, ettei kirjoittamiseen käytetyssä
"lyijyssä" olevien grafiitin ja saven keskinäistä
suhdetta tunneta.
31)
On sylinteri, jonka säde on 50 cm ja mittanauha, jonka
paksuus on 0,01 cm. Sylinterin korkeus on sama kuin mittanauhan
leveys. Nauhan paksuus on vakio ja toinen sen leveistä
sivuista venymätön. Mikä on sen nauhan minimipituus,
joka tarvitaan kiertämään nauha 9 kertaa sylinterin
ympäri (kaikki kierrokset päällekkäin kuten
tavallisessa teippirullassa). Sylinterin kantta eikä pohjaa
saa peittää mittanauhalla. Nauhaa tai sylinteriä
ei saa leikata eikä sylinterin muotoa muuttaa. Vastaus
on annettava 14 merkitsevän numeron tarkkuudella.
32)
Alus leijailee kuten kolibri erään planeetan päiväntasaajalla
sijaitsevan alueen yläpuolella, 1000:n metrin korkeudessa.
Kyseinen planeetta on muodoltaan täysin pallomainen ja
homogeeninen, ja sillä on pieni satelliitti päiväntasaajan
suuntaisella, ympyränmuotoisella kiertoradalla. Klo 15:58:30
h mies hyppää aluksesta laskuvarjolla, laskeutuen
kohtisuoraan planeetan pinnalle. Samalla hetkellä kun hän
hyppää, hän huomaa satelliitin alkavan nousta
itäisessä horisontissa. Hän laskeutuu planeetalle
ja jatkaa satelliitin tarkkailua laskeutumispaikaltaan. Klo
17:40:00 satelliitti saavuttaa zeniittinsä. Hän pysyy
vielä paikallaan, tarkkaillen...ja klo 19:20:00 h näkee
satelliitin katoavan läntiseen horisonttiin. Edelleen samalta
paikalta, klo 22:40:00 h, hän havaitsee satelliitin alkavan
jälleen nousta itäisessä horisontissa. Kuinka
pitkä tämän planeetan halkaisija suunnilleen
on? Perustele vastauksesi ja selitä, mitä hyötyä
jokaisesta annetusta tiedosta on tehtävän ratkaisemisessa.
Selitä myös, miksei saatu tulos voi olla tarkasti
oikea.
(Ellet ole varma
zeniitin, horisontin, päiväntasaajan, kiertoradan
ym. merkityksestä, voit vapaasti käyttää
sana- ja tietosanakirjoja apunasi)
Taso
IX
33)
Kuvaa sellainen käytännöllinen ja nopea menetelmä,
jonka avulla voidaan tarkasti määrittää
henkilön sanavaraston suuruus.
34)
Olipa kerran nerokas antropologi, Sigma V:n jäsen, nimeltään
João. Tutkimusretkellään Afrikkaan hän
joutui ihmissyöjäheimon vangiksi, ja hänet tuomittiin
palvelemaan ateriana. Mutta heimon ”lainsäädäntö”
tarjosi vangeille mahdollisuuden päästä vapauteen
mikäli nämä onnistuisivat haastetehtävässä.
Joãon tapauksessa
haastetehtävä oli seuraavanlainen: hänelle annettaisiin
kaksi kananmunaa, toinen raaka ja toinen keitetty. Lisäksi
olisi kaksi seiniltään jäykkää ja läpinäkymätöntä,
suuntaissärmiön muotoista laatikkoa. Raaka muna pantaisiin
toiseen ja keitetty muna toiseen laatikkoon. Toisen laatikon
yhdellä sivulla on ikkuna, jota peittää metallilankaverkko.
Ikkunan läpi on mahdollista tarkastella laatikon sisällä
olevaa munaa. Ennen haastetehtävän suorittamista João
ei tiedä laatikoiden kokoa eikä lankaverkon tiheyttä.
Haasteena on tunnistaa
raaka muna 2:ssa minuutissa. Munat eivät saa rikkoontua
eikä niitä saa ottaa ulos laatikoista. Laatikoiden
sisään ei saa panna mitään kiinteää,
nestemäistä eikä kaasumaista.
Joãolle kerrotaan,
että hän joutuisi suorittamaan tehtävän
90 päivän kuluttua. Ennen sitä hän voi käyttää
kyläläisiä apunaan yrittäessään
kehittää menetelmää ongelman ratkaisuun.
Lisäksi Joãolla on käytettävissään
kaikki ”sofistikoidut” instrumentit ja kaikki muu mitä
kylästä ja sen lähistöltä löytyy.
Haastetehtävän
suorituspäivän koittaessa, auringonnousun aikaan,
Joãon silmät ja kädet sidottiin. Muutaman minuutin
kuluttua vanha kyläläinen keitti munan, kuivasi sen,
asetti sen laatikkoon, ja sulki laatikon. Tämän jälkeen
hän otti raa’an munan ja pani sen toiseen laatikkoon, sulkien
sitten tämänkin. Kumpikin laatikko asetettiin pöydälle,
jolla ne olivat yönkoittoon saakka. Sitten siteet poistettiin
Joãon käsistä ja silmiltä, hänelle
annettiin toivomansa tarvikkeet, ja hänet vietiin pöydän
eteen, jolla munat sisältävät laatikot yhä
olivat. Hän tutki niitä tarkasti ja onnistui selvittämään,
missä raaka muna oli. Haastetehtävä toistettiin
päivittäin seuraavien 20:n päivän ajan,
aina eri munilla, ja joka kerran hän onnistui raa’an munan
tunnistamisessa.
Ihailevat kannibaalit
tunnustivat nerokkaan antropologin suorituksen arvon. He päättivät
vapauttaa tämän ja vieläpä antoivat tälle
lahjaksi paljon koruja. Mitä menetelmää João
käytti?
We are recommending those who are taking the "Sigma
" test ,not to try out the quest in real life !It can
bring you into very dangerous situation.
We don't take any kind of responsibility for possible
physical or other problems caused by trying out the questions
in real life.
We would like to tell you about the following true story,
which has made a deep impression on us, the story tells
what might happen if you try to carry out the questions
in reality.
Our friend, David Udbjorg, from Denmark, risked his life
by trying to solve the problem. He traveled to Africa.
He found a local tribe of cannibals, in order to try out
question no.34. But the Cannibals, didn't know about the
Sigma test and consequently haven't read the agreements.
So they decided that David should be the next meal. Fortunately,
on the same day as David was going to be served, there
would be a solar eclipse at 12 o´clock. OF course
David knew this, and threatened to take the sun away forever.
The cannibals didn't believe David, but as the sun started
be shaded by the moon, they let him loose. David told
them that he would forgive what they had done and bring
the sun back. And the sun returned ! Our hero was celebrated
by the cannibals because he saved the town. David sent
a photo as proof.
Photo: curtesy of David
Udbjorg |
35) Ulkoavaruuden
olennot sieppasivat arabimiehen ja israelilaisnaisen. E.T.:t
lupasivat palauttaa heidät Maahan vahingoittumattomina,
edellyttäen että he suoriutuisivat seuraavasta tehtävästä:
on kolme huonetta (A, B ja C), jotka ovat neliönmuotoisia
ja pinta-alaltaan noin 25 m2. Huoneita yhdistävät
ovet, joita kussakin huoneessa on kaksi. Kustakin ovesta pääsee
yhteen toisista kahdesta huoneesta. Huoneet ovat akustisesti
eristettyjä eikä niissä ole huonekaluja eikä
ikkunoita. Seinät, ovet, katto ja lattia ovat kiinteitä
ja läpikuultamattomia eikä niissä ole murtumia,
aukkoja, salakäytäviä tms. Mies viedään
huoneeseen A ja nainen huoneeseen B. Kumpikin saa seuraavat
ohjeet:
1 - Kummallakin on
aikaa 1 tunti kaikkien kolmen huoneen kiertämiseen ja lähtöhuoneeseen
palaamiseen. Heidän on aina käveltävä suuntaan
A-B-C-A.
2 - Kummankin on
istuttava keskellä oman huoneensa lattiaa kunnes annettaisiin
merkki ajanlaskun alkamisesta seuraavanlaisesti: kummassakin
ovessa on kaksi lamppua (yksi oven kummallakin puolella), ja
merkki on kaikkien näiden lamppujen lähes samanaikainen
syttyminen. Kaikki lamput ovat niin kirkkaita, että ne
huomaa, vaikkei kiinnittäisikään niihin erityistä
huomiota.
3 – Sillä hetkellä
kun nainen koskee ovenkahvaan, mies ei enää saa olla
ko. huoneessa.
4 – Sillä hetkellä
kun mies koskee ovenkahvaan, nainen ei enää saa olla
ko. huoneessa.
5 – Naisen on noustava
lattialta vasta miehen jälkeen.
6 – Mies ja nainen
eivät saa kommunikoida keskenään millään
tavoin eivätkä saada muilta henkilöiltä
tietoa, joka auttaisi heitä selvittämään
missä toinen on. He eivät saa hakata seiniä tai
ovia eivätkä aiheuttaa mitään iskuaaltoa.
Huoneesta toiseen siirryttäessä on käytetty ovi
suljettava. Aluksi kaikki ovet ovat suljettuina. Kaksi tai sitä
useammat ovet eivät saa olla auki samanaikaisesti.
7 – Kummallakaan
ei ole kelloa eikä mitään muuta instrumenttia,
jonka avulla aikaa voisi mitata.
8 – Minuuttia ennen
tunnin ajanjakson päättymistä valomerkki annettaisiin
uudelleen merkiksi siitä, että aika on umpeutumassa.
9 – Tunnin kuluttua
miehen on oltava istumassa huoneen A ja naisen huoneen B keskellä.
10 – Nainen saa istuutua
vasta miehen jälkeen.
11 – Miehelle kerrotaan
naisen olevan poikkeuksellisen älykäs.
12 - Naiselle kerrotaan
miehen olevan poikkeuksellisen älykäs.
Mies ja nainen eivät
tunteneet toisiaan entuudestaaan eivätkä olleet aikaisemmin
koskaan olleet missään kontaktissa toisiinsa kanssa.
He eivät myöskään koko prosessin aikana
saaneet mitään yhteyttä toisiinsa (asian selkeyttämiseksi
sanottakoon, että he molemmat olivat kuuroja ja mykkiä).
Koe suoritetaan, ja he onnistuvat tehtävässä.
Koe toistetaan 10 kertaa ja joka kerran he suorittavat tehtävän
onnistuneesti, mikä on merkki siitä, ettei onnistuminen
perustunut vain hyvään onneen. Sitten heidät
palautetaan Maahan, he kääntyvät Zoroastrismiin
ja elävät onnellisina elämänsä loppuun
asti! Kuvaile heidän käyttämänsä menetelmä
ja kummankin ajattelutapa.
Taso
X - EXTRA
(tähän tehtävään vastaamiseksi on saatava
vähintään 3 tasojen VII-IX tehtävää
oikein)
36)
Suuri runoilija João vietti elämänsä viimeiset
päivät majoittuneena ystävänsä, pientä
kauppaa pitävän ja vähävaraisen mutta hyvin
anteliaan Josén talon kellarissa. Ennen kuolemaansa João
luovutti ystävänsä huostaan julkaisemattoman
runonsa, joka julkaistiin postuumisti ja jonka nimellä
ei tässä tehtävässä ole merkitystä.
Joãolla oli
tapana kutsua tätä nöyrää ja anteliasta
ystäväänsä ”amfibiseksi”. Kerran hänen
ystävänsä kysyi häneltä syytä
tähän, ja João kertoi hänelle.
Ota huomioon, että
João arvosti suuresti ystäväänsä
ja, kontekstin puitteissa, etsi looginen selitys sanan ”amfibinen”
merkitykselle tarinassa.
[Tämä teksti
perustuu tositapahtumiin] |
|